Heippa taas! Me ollaan nukuttu tosi paljon, kun Jekulla meni eka yö vähän valvomiseksi. Ensin me mentiin nukkumaan eilen kahdeksalta, sitten Jekku heräsi kahdelta yöllä ja lähti viemään minua pihalle. Kävelin todella tunnollisesti hänen vierellään - kotipihaan saakka. Pihalle oli eksynyt pupu, jonka perään lähdin täyttä päätä. Oli siinä Jekulla pitelemistä - mutta PUPU! Se oli niin paljon mielenkiintoisempi kuin mikään muu sillä hetkellä. Jekku sanoi että olen pölhö, ja lähdimme sisään. Mentiinpä samantien sänkyyn ja uudestaan nukkumaan.

Olen alkanut nukkumaan Jekun vieressä. Välillä möyrin peiton alle ja laitan pään tyynyyn - välillä nukun pää hänen vatsansa päällä. Ai niin, en muistanutkaan kertoa - Jekun paras ystävä oli minua katsomassa eilen. Vein kuulemma hänen sydämensä ;) Noh, kenenpä en ^^

Takaisin tultuaan Jekku oli ostanut minulle jättiluun! Se on pidempi kuin minä itse. On siinä ainakin syötävää hetkeksi :) Illalla Retu tuli käymään - hän poraili jotain ihme hakasia oviin, ja nyt en saa niitä enää auki O.o. En kyllä pelännyt poran, enkä sirkkelinkään ääntä, vaikka Jekku vaikutti katselevan käytöstäni kokoajan.

Noh, nyt on tämän aamun lenkki taas tehty, ja meillä on kaikki mennyt mainiosti - täällähän voisi jopa viihtyä. Lenkin jälkeen sain ruuan, ja nyt taas makoilen tässä sängyllä. Niki-kissa nukkui muuten koko viime yön Jekun toisella puolella. Annoin hänen nukkua rauhassa ja siitä Jekku kehui minua. Välillä minä tosin riehaannun jahtaamaan kissoja, jolloin Jekku puistelee päätään kun kaikki tavarat lentelevät siinä vauhdissa =) Toinen kissa ei ole poistunut tuolta kylpyhuoneesta, mutta ehkä sekin aikanaan.

...jatkuu.

Tänään käytiin sitten myös koirapuistossa! Siellä oli kaksi terrieriurosta, joista toisen kanssa juoksin kilpaa oikein kovin! En kyllä saanut sitä kiinni, mutta hauskaa oli. Myös yksi springlesinspanieli oli sinne eksynyt, Danny nimeltään. Sen kanssa painittiin kunnolla mudassa omistajien puistellessa päätään. Koirapuistokäynti kesti KAKSI tuntia! Todella upeaa. Olisipa tuollaista useamminkin. Kotimatkalla Jekku kävi kaupassa, ja hätäännyin hänen mentyään sisälle. Huusin kuin hyeena siihen asti kunnes hän tuli - tärkeintä oli, että tuli.

Jekku on tänään tehnyt jotain ihmeellistä. Hän sai postissa paketin, jossa oli jokin kapistus. Hän laittoi sen kaulaani ja lähti ulos ovesta. Kun haukuin, tuosta kapistuksesta kuului ärsyttävä ääni. Yritin ulista, mutta en kestänyt enää ääntä. Lopulta olin vain hiljaa. Sitten Jekku tuli takaisin! Mahtavaa. Hän ei varmaan ollutkaan poissa kuin viisi minuuttia, mutta minulle se oli kuin ikuisuus. En minä tajunnut mitään muuta kuin sen, että hän on poissa! Noh, sama juttu toistui kolme kertaa - hän laittoi kaulaani sen kapistuksen, ja lähti. Tuli hän kuitenkin aina takaisin. Lopulta en enää tajunnut edes huutaa. Tiesin, että hän tulee kyllä takaisin kehuen minua.

Nyt olen ihan poikki puistossa juoksemisen jäljiltä - nukkumaan.